Työharjoittelussa osa: 2

Haikeana jätin tänään kehräsaaren. Oli varsin opettavainen jakso takana, onnesta syksyllä palaan vielä muutamaksi kuukaudeksi. Mitä siis opin harjoittelussa? Niin paljon asioita ettei kaikkea pysty erittelemään kertaistumalta. Mutta jos nyt kokeilen listata asioita mitä olen harjoittelusta saanut ja oppinut:

Olen oppinut huikeasti erilaisia tekniikoita ja saanut lukemattomia vinkkejä asioiden tekemiseen ja nopeuttamiseen. Alussa isoin asia oli opetella erilaiset työskentelutavat.

Olen oppinut kivistä, helmistä ja mineraaleista jonkin verran. Hyvää pohjaa tulevalle kiviopin kurssille.

Raeistutus. On ihan huipputapa istuttaa, vaikka mua peloteltiin kovasti mutta omasta mielestä se luonnistuu melko hyvin. Äkkiä laskettuna rakeilla istutettuna olisi n.50 kpl, eli enää 950kpl jäljellä :D

Jotenkin itsellä jollain tavalla mieli lepää kun voi syventyä tarkkaan ja pieneen työhön. 

Tähän asti on opeteltuna raeistutustavoista neliöistutus, rivi-istutus ja rivi-istutus jossa yksi rae pitää kahta kiveä.

Näyttötyön tekeminen oli hienoa. Suunnittelun teki Jyrki valitulle spektroliitille, sille kaveriksi tuli vielä rivi cubicceja. Lopputulokseen olen itse todella tyytyväinen, varsinkin raeistutuksiin. Ketju tehtiin myös itse tähän koruun.

Muuta mitä tuli tehtyä on seuraavat sydämmet. Halusin kokeilla skrymppaamista ja myös jotain kolmiuletteisempaa. No skrymppaaminen ei sitten oikein onnistunut niin kuin piti mutta hopean sulanut pinta oli hyvännäköinen ja käytin sitä. Valmistin isohkon sydämmen jossa on puolipyöreä kuukivi. Kuukivi siksi koska pidin sen hempeydestä eikä viistehiottu kivi tuntunut hyvältä tähän koruun. Kävi sitten niin että sattumalta yksi asiakas oli tullut tilaamaan itselleen sydänkorua ja oli ihastunut tuohon puoli valmiiseen sydämmeen ja halusi samantyyppisen. Sydämmen toiseen versioon tein sydänkuvion käänteisenä ja toisenlaisen riipuslenkin. Kiveksi asiakas halusi ametistin jota pidin alkuperäiseen toisena vaihtoehtona. 

Opin myös asioita yrittäjyydestä. Laajensin musiikkimakuani ja opin tuntemaan hienoja ihmisiä ja melkoisen paljon muita asioita jotka eivät liity alaan.

Suureksi hämmästykseni poden pientä (ihan pientä vaan) ikävää Eläkeläisten musiikkia kohtaan.

Suuri kiitos Jyrkille, Apelle ja Epulle :)

Kuvat (c) J.K.